Kisakauden viimeisten kisojen jälkeen, syyskuun alussa, mulla alkoi kolmen viikon treeniloma. Se tuli tarpeeseen kiireisen kesän jälkeen. Oli ihanaa antaa aikaa kavereille ja läheisille. Tein asioita, joita en kisa- ja harjoituskaudella ehdi tehdä. Minulle on tärkeää päästää irti arjesta ja tietyistä rutiineista lomalla. Sillä saa ajatukset hetkeksi muualle urheilusta, mikä on oleellista jaksamisen ja palautumisen kannalta.

Vaikka pidin taukoa treenaamisesta ja rutiineista, olin kuitenkin katsomassa kahdet SM-kilpailut. Oli kivaa kannustaa muita soutajia ja seurata kisoja sivusta. Kisojen seuraamisen lisäksi tykkään myös kokeilla eri urheilulajeja, kun aikaa on. Tällä lomalla kävin kokeilemassa golfia ekan kerran ikinä. Tykkään myös leipoa ja tehdä ruokaa, joten usein innostun lomilla siitäkin.

Syyskuun puolessa välissä alkoi syystreenikausi ja oli aika palata harjoitusten pariin. Soutulenkit yksiköllä jatkuivat, mutta harjoitusohjelmaani on mahtunut myös isoilla veneillä soutamista. On kivaa vaihtelua keskittyä isoihin veneisiin. Olen soutanut syksyllä enemmän myös yhden airon soutua. Se on erilaista yksikköön verrattuna ja omalla tavallaan haastavampaa, mutta nautin siitä, että opin uutta. Syksyn harjoitusohjelmaan kuuluu myös paljon pyörä- ja juoksulenkkejä.

Viikko sen jälkeen, kun aloitin taas harjoittelun, mulle kävi pieni onnettomuus veneeni kanssa. Olin muutamissa treeneissä tuntenut, että veneen vasemmalla puolella olevassa airossa ei ole kaikki kunnossa. Tarkistin, mikä veneessä voisi olla vikana, mutta en löytänyt mitään normaalista poikkeavaa.

Kun minulla yhtenä iltana oli harjoitusohjelmassa kovempi treeni vesillä, tuntui soutaminen taas oudolta.Treenin aikana tuntui, että joku kolahti airossa joka vedolla. Kesken treenin airo lähti yhtäkkiä kokonaan irti veneen hankaimesta. Järkytyin, mutta onnistuin pitämään veneen tasapainossa. Onneksi valmentajani oli vesillä moottoriveneellä kanssani ja auttoi mut pois veneestä.

Hinasimme veneen takaisin laiturille. Aloimme tutkia, mikä veneessä on pettänyt ja miten näin voi edes käydä. En ole ikinä ennen nähnyt näin tapahtuvan. Kävi ilmi, että pieni osa hankaimen sisällä on pettänyt, ja se aiheutti airon irtoamisen. Tilasimme uuden osan, ja korjaus hoitui onneksi nopeasti ja vaivattomasti.

Lokakuun viimeisellä viikolla leireilin Tampereella. Lauantaina aamupäivällä ohjelmaan kuului syksyn ensimmäinen 5000 metrin testi soutulaitteella, ja iltapäivällä suuntasimme vesille. Tämä oli viimeisiä kertoja, kun pääsin vesille tänä vuonna. Sunnuntaina treenit piti jo järjestää sisällä, koska oli niin kylmä, että ulkona olisi soutajat ja vene ollut jäässä.

Nautin leirillä porukassa treenaamisesta. Pääsimme soutamaan soutualtaalla, joka sijaitsee Hatanpään soutukeskuksessa. Kotikaupungissani Porvoossa meillä ei ole soutuallasta, joten tämä oli kivaa vaihtelua treenaamiseen. Altaalla valmentajien on helppo antaa ohjeita, ja se on hyvä tapa hioa tekniikkaa paremmaksi. Leirin lopuksi saimme vielä aikaiseksi hyvät keskustelut huippu-urheilusta ja siitä, mitä se vaatii. Onnistunut leiri siis takana.

Tähän vuoteen mahtuu vielä yksi leiri. Menemme treeniryhmän kanssa Leville hiihtoleirille joulukuussa. Sen jälkeen ehdin viettää aikaa perheeni ja ystävieni kanssa, mutta tammikuussa mulla on edessä muutto kylmästä lämpimään. Aloitan tammikuun alussa koulun Orlandossa, Floridassa. Siellä pääsen treenaamaan lämpimässä koulun soutujoukkueeseen. Olen hyvin innoissani tästä múutoksesta elämässä, ja olen odottanut tätä pitkään. Mun yksi suurimmista unelmista toteutuu vihdoin.